Kirsi Manninen: Tyytyväisenä yli kolmekymmentä vuotta

Kirsi Manninen: Tyytyväisenä yli kolmekymmentä vuotta

Kirsi Manninen on asunut koko ikänsä Jyväskylässä. Hän työskentelee Uno-ravintolassa Sonaatin palveluksessa. Työhistoria alkoi jo vuonna 1985 yliopiston opiskelija- ja henkilöstöravintoloissa. – Nimi on vain vaihtunut, Sonaatti se on ollut vuodesta 1997 alkaen.

Työ on vuosien varrella muuttunut vaativammaksi. Nykyisin esimerkiksi joka päivä pitää olla dokumentit ruuan lämpötiloista ja kylmälaitteista. – Jos nämä asiat ei ole kunnossa, niin ei kunnian kukko laula.

Kirsin työ koostuu monista tehtävistä, kuten kassa- ja keittiötyöskentelystä sekä kahvitusten hoitamisesta. – Kokkaamista en tee. Sitä voi harrastaa kotona.

Kun Unossa tarvitaan kuuden vakituisen työntekijän lisäksi apukäsiä, pyydetään tarvittaessa vuokratyövoimaa. – Tänään tuli onneksi tuttu, monipuolinen osaaja.

Hyllyt kauniina ja kassa soi

– Olen tottunut, että tuotteet ovat hyvässä järjestyksessä, ja niitä on runsaasti tarjolla. Asiakkaat ovat mukavia ja uskonpa, että ovat tyytyväisiä.

– Eräs vakituinen asiakas tokaisi kerran, että on päivän kohokohta, kun pääsee asioimaan Unoon.

Kirsillä on kaunis hymy. Se sai kerran takavuosina erään herrasmiehen lähettämään hänelle kukkakimpun kerran viikossa, useampien viikkojen ajan. – Työkaverit ihmetteli, että mistä niitä kukkia tulee, Kirsi nauraa.

– Nautin työstäni, kun hommat hoituu ja asiakasjono liikkuu joutuisasti. Silloin tulee onnistumisen tunne. Viihdyn työssäni.

– Mielestäni joka ammatissa on hyvät ja huonot puolensa. Minulla ei ole ollut tarvetta vaihtaa työtäni. Olen tyytyväinen ja onnellinen tämänhetkiseen tilanteeseen. Meillä on töissä sanonta, että työkaveria ei tarvitse rakastaa, mutta kunhan tulee toimeen ja hommat sujuu.

Kuntoa Kirsi pitää yllä lenkkeilemällä neljä kertaa viikossa noin kahdeksan kilometrin hikilenkin.

Vilja Paavola
vilja@osaajia.fi

Etusivulle

Kommentoi tarinaa