Patrick Degerman: Jos oma juttu vie vuorille ja jään alle

Patrick Degerman: Jos oma juttu vie vuorille ja jään alle

Etelä-Manner on maailman korkein, tuulisin, kylmin ja kuivin paikka. Se on Patrick Degermanin lempparipaikka. Sinne Patrickia vie yhä uudestaan olosuhteiden haastavuus ja luonnon mykistävä kauneus. Jäätä on neljän kilometrin paksuudelta, ja sen päällä kävelee pingviinejä.

Patrick on löytöretkeilijä ja seikkailija, joka lahjoitti satavuotiaalle Suomelle lahjaksi Mount Suomen Etelä-Mantereelta. Päätös kiipeilyammattilaisuudesta syntyi samaan aikaan kuin vaimon päätös lähteä opiskelemaan psykologiaa. Pariskunta löi kättä päälle, ja kumpikin irtisanoutui seuraavana päivänä entisestä työstään. Silloin Patrick toimi teollisena muotoilija. Ensi töikseen hän hankki maailmankartan ja karttakirjan. Hernekeitolla piti elää neljä vuotta.

Kiinnostus luontoon syttyi lapsena partiossa. Vaihto-oppilasvuonna Yhdysvalloissa vuorioppaat veivät Patrickin ensimmäistä kertaa vuorille.

– Tapasin kerran 82-vuotiaan amerikkalaisen kaverin matkalla Etelänavalle. Kysyin häneltä, miksi hän on sinne menossa. Hän katsoi mua tyhmänä ja vastasi, että siksi, että hän kävi just Pohjoisnavalla. Mies oli aloittanut seikkailun 80-vuotiaana.

Tunti rohkeutta riittää

– Jokaisella on ihan omat retkikunnat ja vuoret. Jos ne käyttää hyväksi, niin alkaa tapahtua! Joku voi olla tunnettu ja hyvä jossain, mutta huono jossain muussa.

Kun Patrickin piti uskaltaa soittaa National Geographicin päätoimittajalle ennen erästä reissuaan, hän tuli keksineeksi Power Hourin. Se tarkoittaa sitä, että koko päivän aikana käytössä oleva rohkeus tiivistetään yhteen tuntiin. Silloin tehdään se, mikä vaatii paljon rohkeutta. Puhelinsoitto meinasi nimittäin tehdä totaalisen tenän. Power Hourin turvin Patrick uskalsi soittaa Washingtoniin, ja diili meni kuin menikin läpi.

– Mikäli et kysy mitään koskaan, kukaan ei annakaan mitään. Mikäli et kerro, kukaan ei tiedä. Ja mikäli ei tee, mitään ei tapahdu!

Patrick on vetänyt jo vuosia noin kaksi retkikuntaa vuodessa. Lisäksi hän puhuu paljon – yli sata luentoa vuosittain. Hän on kysytty puhuja erityisesti ryhmädynamiikan ja ryhmässä onnistumisen teemoista. Kiipeillessä ja luonnon armoilla tiimin kun on toimittava saumattomasti. Se on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys.

Syvän yhteistyön saavuttamiseen Patrick on saanut oppia muun muassa Nasalta. – Tavattiin Etelä-Mantereella. He lähti sitten avaruuteen.

Retkikuntien vetäjältä vaaditaan diplomaattisuutta ja positiivisuutta, periksiantamattomuuttakin. Myös herkkyydestä on hyötyä. Patrickin lähitulevaisuuden retkikunnat ovat vähän erilaisia kuin aikaisemmat. Kesällä hän on lähdössä tyttärensä kanssa kuvaamaan kuudeksi viikoksi ympäri maailmaa, muun muassa autioille saarille. Tavoitteena on herättää ihmisten suojeluhalu tätä kaunista maapalloa kohtaan.

Lokakuussa Patrick lähtee suomalais-uusi-seelantilaisen tutkijaryhmän kuvaajaksi Etelä-Mantereelle. Ryhmä sukeltaa jään alla ja tutkii, miten Etelä-Manner ja sen nelikilometrinen jää voi.

Vilja Paavola
vilja@osaajia.fi

Kuvat: Patrick Degermanilta

Etusivulle

Kommentoi tarinaa